Ohjaajan on tärkeää hahmottaa kunkin oppijan oppimisprosessi, jotta sitä voi myös ohjata!

Pidämme Ksaon sotessa nyt blogia niiden opettajien kesken, jotka opettavat uudessa vanhustyön verkko- ja työssäoppimispainotteisissa koulutusohjelmissa. Aloitimme opettajiemme valmennuksen Erja-kollegan kanssa viime kevättalvella. Verkko-opinnot 11 opiskelijan vahvuudella käynnistyivät elokuussa 2007.

Blogissa opettajamme pohtivat ja arvioivat mm. omaa ohjaustaan. Blogi pysyy vielä toistaiseksi suljettuna mutta saamme sen myöhemmin tähän linkitettyä tvt-tukihenkilöverkoston tarkasteltavaksi.


Tässä joitakin osioita omasta pohdinnastani:

Itselleni koen haasteena hahmottaa oman roolini suhteessa toisten rooleihin verkko-ohjaajina. Tulisihan meidän ohjata oppimista opettajatiiminä selkeistä oppimiskokonaisuuksista käsin. Tähän viittasi myös Erja markkinoimalla sateenvarjokäsitettä. Sateenvarjon alla yhteiset tehtävät vapauttavat resurssejamme ja toisaalta opiskelijat saisivat kokonaisvaltaisempaa ohjausta ja arviointia. Tätähän me testataan seuraavaksi Tarjan ja Sarin kanssa. Haasteellista mutta tiiviillä suunnittelulla ja yhteistyöllä menemme tässäkin prosessissa eteenpäin. Opettajan vastuulla on, että kaikki opsin asiat opitaan tavalla tai toisella. Tässäkin voi lyödä monta kärpästä samalla iskulla, kylläkin yhteissuunnittelua ja aikaa siihen tarvitaan.

Oman osuuteni ohjauksessa pyrin käyttämään mm. materiaalia ja tehtäviä ohjaamaan oppimisprosessia. Kun on tehtävä siihen löytyisi myös aina materiaalia tehtävän avaamiseksi ja ajattelua eteenpäin vieväksi. Myös ohjeiden annossa, kuten Sarikin sitä pohti, pitää miettiä informatiivisuutta ja selkeyttä. Tässä en kyllä aina onnistu kun en osaa ajatella asioita oppijan näkökulmasta. Siksi välillä joutuukin vastailemaan tehtäväksiannosta sähköpostissa ja muissa kanavissa. Näitä kanavia kylläkin seuraan päivittäin ja pyrin vastailemaan pian, että myös opiskelija pääsisi prosessissaan eteenpäin. Vertaiskokemusten jakaminen ja kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen ovat myös osa oppimisprosessin ohjausta. Tätä ryhmää voisi aktivoida vertaisohjaukseen laajemminkin.

Opiskelumateriaalin ja niihin liittyvän harjoitustehtävien teon mahdollisuuden pidän koko kurssin ajan opiskelijoiden käytettävissä, jotta niihin voi tarvitessaan palata. Olen samaa mieltä monen kanssa siitä, että yksinkertaiset työkalut riittävät – ainakin aika pitkälle, siksi pääasiallisin moodlen työkalu minulle on keskustelualue.

Arviointia tulee kehittää edelleen, onhan sekin ohjaavaa. Vertaispalautteiden kuuluminen tehtäviin kannattaa ja kuuluisi ollakin osa arviointikulttuuriamme. Jonkinlainen työpari, tutorpari systeemi voisi tuoda jämäkkyyttä palautteen antoon. Tuo toisten tehtäviin reagointi, joko esim. kommentoimalla tai lisäkysymyksiä esittämällä ei aina onnistu, varsinkaan kun ryhmä tekee niin eri tahtiin oppimistehtäviä. Tähänkin lisää raamia aikataulutuksessa ja ohjauksessa.

Tämän kurssin kanssa olen elänyt koko ajan " kädestä suuhun "–vaiheessa ja vähän huonolla omalla tunnolla. Toinen kierros tuonee viisautta ja enemmän suunnitelmallisuutta työhön. Sanallista arviointia olen kirjannut ja antanut opiskelijoille ja sitähän on hyvä kerätä kun annamme opintojaksoista yhteiset arvioinnit. Myös Tarja mainitsi panostavansa pelkän arvosanan lisäksi huolelliseen sanalliseen kommentointiin tehtävästä ja Raili toi esiin jokaiselle annettavan kunnon palautteen kuormittavuudesta. Sitähän se todella on, mutta meillähän on myös lähipäivät palautteiden antopaikkoja. Samalla kun avaamme käsitteitä tai tuomme esiin perusteluja, arvioimme opiskelijan toimintaa ja ohjaamme hänen oppimisprosessiaan. Työelämäkin arvioi ja kannattaa miettiä onko siinäkin jatkossa apua meidän arviointiin (ammatiosaamisen näyttöjen idealla).

Kuvia vertaiskäynnistä

Vertaiskäynti tuottaa materiaalia arvioida omaa toimintaa käyttäen peilinä vertaiskumppanin toimintaa.

TVT-tukihenkilöverkostossa sysäys jatkaa tieto- ja viestintätekniikan kehittämistyötä.

Anne Rongas oli mukana skypen kautta

Saila Frosti kuvaili omaa kasvuaan tvt-tukihenkilönä. Jari Kolehmainen ja Antti Halme
kertoivat verkkokursseistaan, mukana myös opiskelija Tytti Mäkelä Iitin lukiosta

Kouvolan lyseossa esityksiä seuraamassa mm. Sirpa Männistö, Minna Rehn
ja Esa Vuorenmaa, Kimmo Koskinen, Hellevi Lassila ja Seija

Pikkukokissa esittäytyi Ksao. Tuula Ritvanen ja Erja Sillanpää viihdyttivät
vieraita lauluin ja puhein sekä kertoivat Verkko-Sote mallistaan.

Aktiivinen hankekunta Valkeala esittäytyi.
Kuvassa Seija Pylkkö Oili Ketomäki ja opiskelijat Ömer Acar ja Karoliina Laine


Lopuksi vieraat Kimmo Koskisen johdolla antoivat ensi käden palauttetta
ja juotiin tilaisuuden päätöskahvit.

Vertaiskäynti Pohjois-Kymenlaaksoon 9.5.2007

Vertaiskäynti Pohjois-Kymenlaaksoon on nyt tehty. Käynnille osallistui yhteensä 32 vierasta ja heidän isäntäänsä. Vieraat loivat päivän aikana yleiskuvaa verkoston toiminnasta vieraillen kolmessa eri oppilaitoksessa. Päivän päätteeksi saadussa yleispalautteessa nostettiin esiin mm. verkostoa vahvistavien rakenteiden olemassaolo palveluineen sekä osaavat ja innostuneet opettajat. Tarkempaa palautetta odotamme viikon kuluttua.

kuvassa Kimmo Koskinen

Vieraina osallistuivat:
Tiina Airaksinen ja Ari Immonen, Sotungin etälukio. Hellevi Lassila, Seinäjoen palvelualojen oppilaitos. Taru Nieminen ja Esa Vuorenmaa, Opinlakeus. Eeva Räty, Ilpo Ahlholm Kauniaisten lukio. Kimmo Koskinen, Opetushallitus.

Isäntinä vierailussa toimivat:

Markku Tuominen, Marja-Helena V alve, Mirka Veltheim ja Maria Virtanen, Kouvolan iltalukio. Sirpa Männistö, Kouvolan koulutoimi. Reino Ahonen, Saila Frosti ja Jari Kolehmainen, Lyseon lukio. Osku Kiri, Kymi Pro ja Anne Rongas, KyEtä, Etelä-Kymenlaakso. Minna Rehn, Tuula Ritvanen, Erja Sillanpää ja Leena Vuorenpää, Kouvolan seudun ammattiopisto. Valkealan sivistystoimenjohtaja Vesa Toikka. Keijo Hulkkonen, Oili Ketomäki ja Seija Pylkkö sekä opiskelijat Ömer Acar, Karoliina Laine ja Ville-Veikko Hirsi, Valkealan lukio. Antti Halme, Ari Toropainen ja opiskelija Tytti Mäkelä, Iitin lukio.

Vertaiskäynnin tervetulotilaisuus 8.5.07

Kuvissa:

Taru Nieminen ja Esa Vuorenmaa Opinlakeuden verkostosta. Rehtori Markku Tuominen Kouvolan iltalukiosta ja Kimmo Koskinen, Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot -koordinaattori ja rahoittaja, OPH. Ilpo Ahlholm, Kauniaisten lukiosta.

Saimme vieraita Helsingistä, Vantaalta ja Pohjanmaalta. Oli mukava tavata taas vanhoja tuttuja ja uusia verkoston jäseniä. Maria orientoi väkeä keskiviikon ohjelmaan ja työkalun käyttöön. Verkoston jäsenten kommentit olivat innostuneita, vertaiskäyntipäivän antia odottavia.

Kuvassa Ksaon Leena Vuorenpää ja Erja Sillanpää, Saila Frosti, Lyseon lukiosta
sekä Eeva Räty ja Ilpo Ahlholm, Kauniaisten lukiosta

Vertaiskäynnin valmisteleva kokous 4.5.2007

Pidimme vertaiskäynnin valmistelevan kokouksen perjantaina 4.5.

Kouvolan iltalukion ja Lyseon lukion yhteisessä kokoushuoneessa.

Paikalla olivat Sirpa Männistö, Markku Tuominen, Ari Toropainen, Seija Pylkkö, Saila Frosti, Maria Virtanen, Antti Halme, Leena Vuorenpää ja Tuula Ritvanen.

Vertaisarviointikäynti

Tulossa vertaisarviointikäynti Pohjois-Kymenlaaksoon 9 toukokuuta 2007. Vieraita tulossa ainakin Seinäjoelta ja Vantaalta ja tietysti Opetushallituksesta.

Vertaiskäynnin tavoitteena on saada tietoa ja kokemuksia Pohjois-Kymenlaakson etäopetusverkoston ja yhteistyökumppaneiden muodostaman verkko-opetusverkoston toiminnasta hankkeen aikana sekä verkko-opetuksen vakiinnuttamistoimista hankkeen jälkeen.

Teimme vuosi sitten vastaavan vertaisarviointikäynnin Seinäjoelle Opinlakeuden verkostoon.Vertaisarviointipäivän tarkoituksena oli tutustua Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkon toimintaan sekä tukea alueverkostojen kehittämistyötä oppilaitosten välisessä yhteistyössä.


Tuula

Kannattaa tutkia!

Sivusto / Omistaja

Ilmaisohjelmia Anne Rongas
Blogien opeteuskäyttö-Wiki Anne Rongas
Blogien opetuskäyttö Anne Rongas
Verkkopaula Anne Rongas, Aki Heino, HU
Ohjeita wikien ja blogien tekoon Anne Rongas
Avoimesti kaikille kehitettäväksi Anne ja co

Yhteiset verkko-opetuksen pelisäännöt

Marialta tuli tietoa (lue kommentti): Blogiimme tulossa huoneentaulu tai vastaava ohjeistus verkko-opetuksen resurssiasioista. Asiat alkavat edetä tälläkin todella tärkeällä saralla, saadaan verkostoon yhteisiä pelisääntöjä!

Jos kiinnostaa käy katsomassa omia juttujani

Laadukasta oppimista

Anita pohti verkko-oppimisen ja sen mahdollistamisen ongelmaa ala-asteella. Olen ollut kuuntelemassa Marianne Bollström-Huttusen esityksiä. Hänellä taitaa olla tällä hetkellä 6:s luokka, mutta hän työstää verkkopedagogiikkaa myös pienemmille. Mielestäni hänellä varteenotettavia ideoita toteuttaa verkko-opetusta.

Kyllä sinä Anita osaat innostaa ihmisiä teillä alkuun. Esittelemällä muiden ja omia tuotoksia saatetaan sytyttää kipinä kokeiluun. Ja babysteps -idealla mennään eteenpäin. Tuo ikäryhmä, jota opetat tarvitsee myönteisiä oppimiskokemuksia verkossa. Niillä luodaan pohja luontevaan oppimiseen verkossa.

Toisen asteen koulutuksessa näkyy olevan verkko-oppimateriaalit jo syntymässä. Itse olen pohtinyt hyvinkin pitkään sitä, miten verkko-oppiminen soveltuu alakouluun ja ennen kaikkea sitä, miten voidaan olettaa, että opettajat innostuvat viemään materiaalia verkkoon.

Ainakin meillä ihan tietokoneluokan käyttö on toisilla suht vähäistä eli opettajan taitotaso ei ole loppujen lopuksi kauhean korkealla tasolla ja tehtävät ovat tyyliin "etsi verkosta vastauksia näihin kysymyksiin".

Anita

Ohjauksellisuus

Maria kertoi to 25.1. arvioineensa etätarjottimen kursseja monipuolisuuden, ohjauksellisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden kriteereillä.

Itse koen verkkoon opetusta viedessäni ohjauksellisuuden tärkeäksi. Jos opettaja on opiskelijan oppimisprosessin ohjaaja, niin mitä se tarkoittaa käytännössä? Sitäkö, että olen vastuussa siitä, että tarjoan opiskelijalle erilaista ainesta hänen oppimiseensa?

Niinpä, mutta toisaalta tämä hyvää tarkoittava tietoaines voi olla yhtenä sekasotkuna opiskelijaparan päässä, jos nyt edes osa sinne yleensä päätyy. Mobiililaitteet (esim. kännykkäviestinä ohjeistus todelliseen toimintaan, työssäoppimiseen ) voi olla tärkeä väline ”herättää” opiskelija kiinnittämään huomio oppimisen kannalta tärkeisiin asioihin.

Eli opettajana yritän luoda opiskelijalle oppimisen polkua, jota seuraamalla ja viittoja lukien hän ehkä pääsee tavoitteeseensa ja oppii jonkun asian.

Arvioinnin välineitä?

Miten teillä on laatukriteerit olleet tähän asti? Luulen, että se tekniikan ja välineiden haltuunottaminen on ainakin meillä niin alussa, että laatuasioihin ei ole tukihenkilökään päässyt. Maria sanoi arvioineensa etätarjottimen kursseja monipuolisuuden, ohjauksellisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden kriteereillä kahteen maksuryhmään kuuluviksi. Kuulostaa järkevältä. Heitän tähän visiotani verkkokurssina toteutuvasta lukion/ muun koulun kurssin laadun kriteereistä. Toivon, että Tuula ja muut, joilla on kokemusta, kommentoitte ja kerrotte, kuinka asia on reaalimaailmassa tehty :)

• opiskeluun käytetty aika: tiedonhaku, keskustelut, esseet/ raportit yms. on mitoitettu vastaamaan esim. laskennallista lukiokurssia 36h (vai oliko 38?) ja mielestäni tulee ottaa huomioon, että lähiopetuksessakin tehdään kotitöitä ainakin 5-10 h.

Sotessa opiskelijoiden 40 h oppitunti tarkoittaaa perinteisesti sitä, että lähiopetusta on 30 h ja itsenäistä työskentelyä 10 h. Opettaja voi siirtää vaikkapa 10 h lähiopetuksestaan verkko-opiskeluun, jolloin opiskelija oppii osan kurssista esim. yhteisöllisesti käymällä verkkokeskusteluja, tekemällä tehtäviä, kommentoimalla toisten tehtäviä jne. 10 h itsenäistä sopii nyt mielestäni hyvin verkkotyöskentelyn aikaresurssiksi. Opiskelija tekee mielestänii nyt ajallisestikin enemmän oppimisensa eteen. Opettaja saa sen sijaan 30h resurssin opetti hän verkossa tai luokassa. Noiden verkkokurssien tekoon emme enää saa resurssia, mutta omistusoikeushan kurssiin pysyy sitten myös opettajalla. Tuula

• opettajan antama aika ja ohjaus: onko opettaja esim. 1 h / viikko virtuaalisesti tavattavissa chatissa tai muussa reaaliaikaisessa kanavassa / opettaja antaa ohjausta 1-3 päivän sisällä keskustelukanavassa / blogissa

Tässä tulisi olla tarkka ettei lipsu siihen, että on aina heti kommentoimassa. Opettajan tulee näkyä verkossa ohjaamassa ( kannustamassa, palautteet, kysymykset jne.) mutta se voi olla esim. kerran viikossa ja opiskelijoiden tiedossa.

• kurssikoe tai vastaava oppimisen mittari, onko ops:n tavoitteet ja keskeiset sisällöt hallussa (en ole varma, voisiko kurssikoetta korvata jollain, kun ajattelen lukuaineita, joita itse opetan)

Tai vastaava mittari? voisiko se olla vaikka moodlen wikityökalu, jossa opiskelijat työstävät tutkivan oppimisen hengessä jotain oppimisen kannalta oleellista, tärkeää teemaa?

• monipuolisuutta kurssin tehtäviin ja ohjauksen välineisiin. Pelkät luentomonisteet moodlessa ei ole kovin avointa oppimista. Mitähän tämä tarkoittaa, sitä yritän itse juuri hahmotella ja siirtää jossain vaiheessa omaan opetukseenkin...

tätä mietin kovasti myös, mitkä sopii verkkoon, mitkä ehd. kannattaa käsitellä lähiopetuksessa.

Palataan aiheeseen. Hyvää viikkoa kaikille verkostossa! p.s. piti kasvattaa fonttikokoa, kun ei itse meinannut saada luettua - vai onko ikänäkö jo vaikuttamassa?